Ellen vatsallaan. Ellen on pikkuhiljaa alkanut viihtyä myös vatsallaan. Syytä onkin sillä tämä pötkylä kääntää itsenä nykyään ympäri heti, kun koskettaakin lattiaa. Ennen hän viihtyi vatsallaan noin minuutin ja sitten piti tulla kääntämään. Nykyään saattaa olla pitkiäkin aikoja ihan tyytyväisenä. Nostelee jo kovasti pyllyään ilmaan, tosin ei vielä yritä eteenpäin, mutta tuhtaa kuitenkin. Toivottavasti ei nyt ihan vielä kuitenkaan lähde liikkeelle.Olemme viettäneet mukavaa viikonloppua kotona. Perjantaina Arttu oli töistä vapaalla ja taloyhtiössämme oli pihatalkoot. Ellenin piti nukkua talkoiden ajan, mutta neiti päätti, että puolen tunnin torkut riittävät. Loppuajan hän hymyili ja katseli vaunuista naapureita ja ihastutti heitä. Ellen nauttii, kun on paljon ihailevia ihmisiä ympärillä. :) Talkoot sujuivat siis mukavasti, paitsi että Marika ei juurikaan niihin osallistunut koska piti Ellenin kanssa kärrytellä ympäri pihaa katselemassa ihmisiä työssä. Kaiken kaikkiaan talkoot menivät tosi hyvin ja saatiin paljon tehtyä. Mukavia naapureita meillä.
Ne, joilla on Ellenin kummienon, Markuksen yksivuotisvalokuva kaivakoon sen nyt esiin. Verratkaapas kuvaa tähän Ellenistä otettuun kuvaan. Ovatkohan nämä kaksi jotain sukua toisilleen? :)Olemme muuten todenneet taas kerran, että meillä on ihana paikka asua. Olemme ikään kuin luonnon keskellä, mutta kuitenkin ihan kuin kaupungissa. Järvi näkyy ja on takapihalla (Arttu oli perjantaina illallakin kalassa), linnut laulavat (pääskyt livertävät ja perjantaina Marika kuuli käen kukkuvan) ja takapihalla käy mielenkiintoisia vieraita. Keskiviikkona istuimme Artun kanssa iltapalalla, kun Arttu yht' äkkiä sanoi, että katso, kuka on ulkona? Iso siilihän se siellä taapersi menemään. Ihanaa oli seurailla iltateen lomassa siilin touhuja. Yritti päästä naapurin puolelle tonkimaan juuri istutettua nurmikkoa. Niin luonnon lisäksi meillä on siis ikään kuin kaupunki lähellä, eli kaikki palvelut; pankit, posti, kolme kauppaa, Ärrä, kiinalainen ravintola, pizzapaikka, edullinen kahvila, Alemakasiini (paikallinen Tokmanni), Seppälä, kenkäkauppa ja ainakin kolme pubia, joista yhdessä on ihan yökerhokin. Periaatteessa siis ei olisi pakko mennä koskaan Jyväskylään, jos ei haluaisi. No, poliisi ja lupapalvelut muuttivat Jyväskylään juuri tämän kuun alussa ja verotoimistoa ei täällä ole, mutta muuten melkein pärjäisi. Lisäksi Marika kaipaa jäätelökioskia, josta saisi tötteröitä ja pehmistä, joten onhan siinä jo syytä välillä käydä kaupungissakin. ;)
Keskiviikkoillan vieras, josta Marika kävi ottamassa kuvan. Piikikäs kaveri meni kameraa turvaan - työnsi pään aidan rakoon ja jäi siihen paikalleen, jos vaikka kuvaaja luulisi harjaksi.Terv. Laukaalaiset

3 kommenttia:
No, jo olikin kuin kopio pikku-Markuksesta :)
t: Markuksen äitee
Saisittekohan Ukin kanssa skannattua ja sähköpostiteltua pikku-Markuksesta jonkun kuvan, niin, voisin laittaa sen tänne vertailu-kuvaksi? :)
t.Marika
ettenkö sanoisi hyvältä tyyö näyttää :P ei juuriparemmalta voisi... Hirveästi on kasvanut silti... pitääpi tulla pian poikkeamaan...
Lähetä kommentti