Sitten on vuorossa elämän toinen perusasia - eli syöminen.
Ellen syö edelleen hyvin. Sanovat, että tytön poskista näkee, että on ollut ruoka-aikaan kotona ja niinhän onkin. :) No, olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen että tytölle ruoka maistuu.
Ellen syö edelleenkin pääasiassa tissimaitoa, mutta yli kuukauden on saanut sen lisäksi jo muutakin ruokaa. Neuvolan täti neuvoi meitä aloittamaan kiinteiden antamisen heti neljän kuukauden iässä, koska Ellenillä oli vatsavaivoja, ja niin teimme.
Nyt Ellenillä on jo aika iso ruokarepertuaari, jota vaihtelemme. Perunaa, porkkanaa, kukkakaalia, maissia ja bataattia menee vaihdellen aamupäivän aterialla. Iltapäivällä on maistellut valmiina soseina mangoa, aprikoosia, omenaa ja jotain marjasekoitusta. Allergiareaktion jälkeen on hieman hidastettu uusien ruokien maistelua, mutta koitetaan uusiakin aina välillä ruokavalioon saada. Herkuista mustikkakiisseli ja banaani ovat seuraavan listalla. Kaskiviksista suunnitelmissa on ainakin parsakaali, mutta sitten alkaakin äidin kasvistietoisuus olla siinä. Mitä muuta perunan joukkoon voi laittaa? Vinkkejä otetaan vastaan.
Viime viikolla Ellen alkoi saada iltapuuroa. Aloitimmme riisillä ja nyt saa jo kauraa. Toistaiseksi varmaan pitäydymme niissä, mutta kyllä muitakin viljoja jossain vaiheessa kokeillaan. Katsotaan nyt vaan ensin, että nämä eivät aiheuta minkäänlaista allergiaa.
Ellenin herkkua on erityisesti peruna, jossa on porkkanaa tai bataattia. Noista hedelmäsoseista ei niin hirmuisesti tykkää, mutta kaurapuuroa syös myös oikein innoissaan. Kun Ellen tykkää jostakin, pitää syödessään mmmmm-ääntä.
Yleensä ruoka menee Ellenillä hyvin suuhun ja suoraan kurkusta alas. Hyvä, että ehtii uutta lusikallista ottaa, kun jo suu on tytöllä auki. Vain harvoin suttaa syödessään. Joskus saattuu tietenkin vahinko ja mmmm-ääni pääsee juuri kun ruoka on tulossa suuhun. :) Silloin ruokaa on enemmän muualla kuin suussa tai lusikassa. Joskus ongelmaa syömisen siisteydessä aiheuttavat myös kädet, jotka tytön ollessa jostain innoissaan vispaavat edestakaisin - jos käsi silloin osuus täyteen lusikkaan, niin taas on ruokaa enemmän syöttäjän päällä kuin siellä missä pitäisi.
Pääasiassa tyttö syö siis hyvin ja olemme erittäin tyytyväisiä pieneen maistelijaamme. :) Annoksetkin ovat jo niin isoja, että Marika on kohta huolissaan siitä että mahtuuko pikku-neitiin maitoa enää ollenkaan....
terv. Kolme hyvän ruuan ystävää
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti