maanantai 25. toukokuuta 2009

Nukkumisesta, osa 2

Palataanpas taas kolmen elämän perusasian pariin. Aloitetaan tällä kertaa nukkumisesta. Ellenille nukkuminen on edelleen yksi elämän päätehtäviä. Yleisesti ottaen tyttö nukkuu edelleen hyvin, mutta on kausia, jolloin ei yksinkertaisesti vaan nukuta.

Ellen herää aamulla yleensä noin puoli kuuden ja seitsemän välillä. Sitten hän on hereillä reilun tunnin ja nukkuu väliunet; kellontarkasti 45 minuuttia. Sen jälkeen neiti jaksaa olla hereillä vähän reilun kaksi tuntia ja sitten olisi vuorossa päiväunet. Nämä päivän pää-päikkärit vaan hankkivat olla aika vaihtuvaa laatua. Meni monta viikko, että Ellen nukkui tässä välissä tunnista kolmeen tuntiin, mutta nuhan ja allergia-sairaalareissun jälkeen tämä on unohtunut. Pahimmillaan tyttö nukkuu tässä välissä vain 15 minuuttia. No, jos on hyvä päivä, niin reilun parin tunnin päiväunien jälkeen Ellen on hereillä hieman pidempään, kolmesta neljään tuntia. Sitten vielä iltapäivällä viiden ja kuuden välillä tyttö nukahtaa vajaan tunnin unille. Sen jälkeen jaksaa valvoa yöuniin asti ja yöunille menoajaksi on nyt aika lailla vakiintunut puoli yhdeksän, tosin tässäkin on heittoa päiväunien nukkuvuusindeksin perusteella, eli puoli kahdeksan ja kymmenen välillä tyttö yleensä simahtaa.

Ellen, joka on juuri herännyt aamun väliunilta. Tyttö nauttii, kun saa unien jälkeen loikoilla ja puuhailla (yleensä tutkia omia varpaitaan) kaikessa rauhassa. Tässä puuhailu on kääntänyt neidin poikittai.n sänkyynsä - ei ole siis nukkunut näin. :)
Huomatkaa myös meidän tytön hienot puntit - sukkia on ihan turha yrittää jalkaan, ne neiti ottaa heti pois, mutta tässä kuvassa on jo kiskottu housujakin. Miten se menikään se laulu, että: ".... sukat on sillä makkaralla ja istuu se päivänkakkaralla...."
Tästä kuvasta huomaa myös helposti, miten tyttö on kasvanut - verratkaapas kuvaa vaikkapa edellisen unitekstin kuvaan. Ikäero kuvilla on 3kk 3vko.

Niistä huonoista päivistä.... Jos Ellen ei nuku aamupäivällä kunnon päiväunia, niin sitten on koko päivä sekaisin ja yleensä koko seuraava yökin. Jos aamupäivän unet jäävät lyhyiksi, niin silloin Ellen nukkuu koko päivän, vähän väliä väsyttää ja yrittää nukkua, mutta unet ovat yleensä vartin ja puolentunnin mittaisia pätkiä. Pahimmillaan hän nukkuu koko päivänä vähän reilun tunnin. No, jos ei nukuta, niin sitten ei huvita juuri mikään muukaan. Unettomina päivinä tyttö on huonommalla tuulella kuin yleensä ja vaatii koko ajan seuraa. Sellaisina päivinä on ihan turha kuvitella saavansa tehdyksi mitään. Äiti on silloin kokopäiväinen seuraneiti - hyvä, jos ehtii välillä syödä jotain. No, toivottavasti neidin unirytmi joskus tasoittuu. Hyviä vinkkejä siihen, miten saada tyttö nukkumaan, otetaan vastaan?! Olen koittanut lenkkeillä koko sen ajan kuin haluaisin Ellenin nukkuvan, eli tyttö on ollut vaunuissa tai sitten autoajeluakin on kokeiltu, mutta ei se toimi. Pikku-neiti killittää vaunuissa tai autokaukalossa silmät auki ja alkaa jutella, vaikka mitä yrittäisi. Eli siis jos tämä tyttö päättää, että hän ei nuku, niin hän ei nuku. Muutama kerta on menty kauppaan Laukaan keskustaan tyttö vaunuissa huutaen, kun ei nukuta ja ei huvita siksi maata vaunuissa. Onneksi kohta saa jos laittaa vaunun ratasosaan istumaan, niin näkee paremmin ja jaksaa sitten olla hereilläkin rattaissa.

Toinen kuva samasta hetkestä - tällä kertaa Ellen suostui hiukan hymyilemäänkin kameralle.

Öisin Ellen nukkuu yleensä neljän tunnin pätkissä. Neljän tunnin välein tulee nälkä. Kahtena yönä olen koittanut saada nukahtamaan uudelleen pelkällä tutilla, mutta siitä tulee vaan ihan hirveä huuto. Vielä ei siis ole meillä unikoulun aika - tyttö syö maitoa yöllä hirveän määrän, joten luultavasti herää siis ihan nälkään. Joskus on jaksoja, että yölläkään ei uni maita. Viimeksi uneton jakso oli viikko äitienpäivän molemmin puolin. Silloin yöt ovat levottomia ja tyttöä pitää lohdutella sängyssään joko muuten vain tai tutilla pahimmillaan 15 minuutin välein ja parhaimmillaan vain 1,5 tunnin välein. Se on aika rankkaa äidille, kun pisin unijakso on puolitoista tuntia, mutta muuta ei voi kuin jaksaa.... Rankinta on kun tuollaisen huonosti nukutun yön päälle, neiti kehittää päiväunettoman päivän. Silloin on illalla 'hiukkasen' pinna kireällä. Marikalle on siis juhlaa 3-4 tunnin yhtenäinen uni! Kahdella sellaisella samana yönä nukutulla pätkällä jaksaa jo monta huonosti nukuttua yötä. Onneksi isä on kehittänyt itselleen hyvät unenlahjat ja vain harvoin herää, kun tyttö herää. Mitähän töistä tulisi, jos Arttukin nukkuisi kahtena viikkona pisimmillään puolitoista tuntia? Toivottavasti tällaiset huonompien unien yöt vähentyisivät pikkuhiljaa, jotta vanhempien silmäpussit vähän laskisivat. :)

Nukahtamisesta vielä. Ellen on aina nukahtanut omaan sänkyyn. Syliin nukahtamiset ovat laskettavissa kahden käden sormilla. Ennen nukahti heti, kun hänet laski omaan sänkyyn, mutta nykyään se ei ole enää ihan niin helppoa. Yleensä tytöllä on vielä sänkyyn mennessään niin paljon asiaa, että varttin verran tyttö lörpöttelee omassa sängyssään ja sitten vasta suostuu ottamaan tutin suuhunsa ja nukahtamaan. No, toistaiseksi on suostunut lörpöttelemään sängyssä yksinään, joten tämä ei ainakaan vielä ole suurin suuri ongelma. Luultavasti unikaverina olevalle pummelle on vaan pakko ennen nukahtamista kertoa päivän tapahtumat.

Yleensä Ellen on tähän asti nukkunut melko paikallaan, liekö siinä tullut äitiinsä, mutta nyt muutamana yönä on löydetty neiti sängystään vatsallaan tai sitten sängyn toiseen ylänurkkaan pienelle kerälle käpristyneenä. Liikettä alkaa siis olla niin yöllä kuin päivälläkin. Pitänee pian laskea pinnasängyn pohjaa, jotta tyttö pysyy sängyssään.

Nyt tyttö nukkuu jo, joten taidamme mennä perässä sänkyyn, jotta saa itsekin ainakin ehkä vähän nukuttua.

Hyvää yötä toivotellen, mustat silmänaluset ja silmäpussit

Ei kommentteja: